Mitä viittomat ovat?


Viittomat ovat puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatiomenetelmä, joka perustuu viittomakielestä lainattuihin yksittäisiin viittomiin.

viittomat = tukiviittomat = viittomat puheen tukena = viittomin tuettu puhe = viittomakommunikaatio

 

Ketkä viittomia käyttävät?


Viittomia voi käyttää kuka tahansa, jolla

  • kielen kehitys on hidasta
  • puheen tuottamisessa on vaikeuksia
  • puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia
  • puheen kuulemisessa on vaikeuksia


Syitä voivat olla esim.

  • puheen kehityksen viivästymä
  • kielellinen erityisvaikeus (dysfasia)
  • kehitysvamma
  • cp-vamma
  • autismi
  • puheen oppimisen jälkeen tullut kuulovamma
  • elimellinen tai motorinen ongelma, joka vaikuttaa puheen tuottoon (esim. kitalakihalkio, suun alueen leikkaukset tms.)
  • afasia

 

Miksi viittomia käytetään?


Jos puhe puuttuu kokonaan tai se on hyvin epäselvää, antavat viittomat mahdollisuuden vuorovaikutukseen toimimalla yhteisenä kielenä. Niiden avulla henkilö voi ilmaista itseään, jakaa kokemuksiaan, ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan, kysyä ja vastata. Viittomien ohella voidaan käyttää myös jotain muuta kommunikaatiomenetelmää, esim. kuvia. Viittomien avulla voidaan myös täydentää viestiä, jos vain osa sanoista puuttuu.

Viittomien käyttö tukee puheen, motoriikan ja ilmaisutaitojen kehitystä, auttaa laajentamaan sanavarastoa, laukaisee puheen tuottamiseen liittyvää painetta, vähentää turhautumista, riitaisuutta, aggressioita ja haastavaksi koettua käyttäytymistä. Se myös vauhdittaa kognitiivisten taitojen kehittymistä, koska uusia asioita opitaan aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lisäksi viittomien käyttö antaa huonosti puhuvalle onnistumisen kokemuksia, itseluottamusta ja itsenäisyyttä.

Jos ongelmat ovat puheen ymmärtämisessä, auttaa viittomien käyttö henkilölle puhuttaessa häntä ymmärtämään viestin paremmin, muistamaan mitä hänelle on sanottu sekä keskittymään kuuntelemiseen. Osa viittomista havainnollistaa vaikeita käsitteellisiä asioita ja tekee niistä helpommin omaksuttavia.

Viittomat voivat olla nopeasti ohimenevä välivaihe ennen puheen selkiytymistä, kuten lapsilla joiden puheenkehitys on syystä tai toisesta viivästynyt. Ne voivat myös muodostaa perustan koko elämänikäiselle kommunikoinnille esim. vaikeasti kehitysvammaisen henkilön kohdalla.

 

Viittomaopetus perheille


Viittomaopetus on osa asiakkaan sopeutumisvalmennuksena (vammaispalvelulaki § 8 ja vammaispalveluasetus § 15) myönnettävää kielellistä kuntoutusta. Opetuksen tavoitteena on ohjata asiakasta ja hänen lähiympäristöään viittomien käyttämiseen osana arjessa tapahtuvaa kommunikointia. Opetus on asiakkaalle ja hänen läheisilleen maksutonta, ja siihen haetaan maksusitoumusta oman kotikunnan sosiaalitoimelta. Hakemus on yleensä vapaamuotoinen, ja siihen vaaditaan viittomien käyttöä suositteleva lausunto esim. puheterapeutilta tai neurologilta. Lähetteen puheterapeutille tai neurologille voi lasten kohdalla saada esim. neuvolasta.

Opetus tapahtuu yleisimmin perheen kotona, ja siihen voivat osallistua kaikki viittomia tarvitsevan henkilön läheiset.

 

Viittomaopetus ryhmille


Viittomaopetusta voidaan järjestää myös henkilöille, jotka kohtaavat työssään viittomia käyttäviä asiakkaita tai opiskelevat alalle, jossa näiden kohtaaminen on todennäköistä. Viittomia käytetään esim. päiväkodeissa, kouluissa, toimintakeskuksissa, palvelukodeissa, asumisyksiköissä sekä puhevammaisten kuntoutus-, testaus- ja terapiatilanteissa.

Työyhteisöt tai oppilaitokset voivat tilata omiin tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuspaketin juuri sen laajuisena kuin haluavat ja juuri heille sopivaan ajankohtaan.

 

Yhteystiedot


JOENSUUN SEUDUN VIITTOMAOPETUS
Y-tunnus 2180217-6

Jaana Koivu
0449822482
jaana.koivu(at)viittomaopetus.fi
 

Yhteydenottolomake

koulutus: viittomakielen tulkki, sosionomi (amk), muita opintoja aikuiskasvatuksesta (Tampereen yliopisto), viittomakielestä (Jyväskylän yliopisto) ja kasvatustieteestä (Joensuun yliopisto)

työhistoria: toiminut Joensuun seudulla ja lähialueilla viittomien opettajana vuodesta 1994 alkaen, aiemmin freelancerina ja tulkkikeskuksen palveluksessa (Honkalampi-säätiön tulkkikeskus / Avida Tulkkikeskus (Evantia -konserni))

kunnat, joiden alueella työskennellyt: nykyinen Siun sote, Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu (kaupunkialue, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara), Juankoski, Juuka, Kaavi, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Parikkala, Polvijärvi , Rääkkylä, Savonlinna, Tohmajärvi ( ja Värtsilä), Valtimo

oppilaitokset, joissa työskennellyt: Itä-Suomen Liikunta-opisto (Islo), Joensuun seudun kansalaisopisto (Vapaaopisto), Joensuun yliopisto, Keski-Karjalan kansalaisopisto, Kiteen Evankelinen Kansanopisto, Luovi (Kaprakka), Pohjois-Karjalan aikuisopisto (PKKY), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Soisalo-opisto (Heinäveden kansalaisopisto), Vaara-Karjalan kansalaisopisto / Ilomantsin kansalaisopisto